WeBible

1 - Niin veisasi Judit Herralle tämän veisun, ja sanoi:

2 - Soittakaat Herralle kantelella, ja helistäkäät hänelle symbaleilla; veisatkaat hänelle uusi virsi; olkaat iloiset ja avuksenne huutakaat hänen nimeänsä.

3 - Herra on se, joka sodat asettaa taitaa, Herra on hänen nimensä.

4 - Hän soti kansansa edestä, että hän meitä vapahtais kaikilta meidän vihollisiltamme.

5 - Assur tuli siltä vuorelta pohjasta, suurella väellä; hänen paljoutensa peitti vedet, ja hänen hevosensa peittivät maan.

6 - Hän uhkasi polttaa minun maani ja tappaa minun nuoret mieheni, lapset ja neitseet viedä pois.

7 - Mutta Herra kaikkivaltias Jumala on hänen rangaissut, ja antoi hänen vaimon käsiin.

8 - Sillä ei yksikään mies eikä sankari ole häntä lyönyt maahan, ja ei yksikään uljas ole häneen ruvennut; mutta Judit Merarin tytär on kauneudellansa hänen lyönyt maahan.

9 - Sillä hän riisui pois lesken vaatteet, ja otti yllensä ilovaatteet, Israelin lasten iloksi.

10 - Hän pesi itsensä kalliilla voiteella, palmikoitsi hiuksensa, pettämään häntä.

11 - Hänen kauniit kenkänsä tekivät hänen sokiaksi, hänen ihana muotonsa käänsi hänen sydämensä; mutta hän hakkasi miekalla pois hänen päänsä.

12 - Niin että Persialaiset ja Mediläiset hämmästyivät senkaltaista miehuullista työtä.

13 - Ja Assyrialaisten sotajoukko murehti, kuin minun viheliäiseni tulivat edes, jotka janosta nääntyneet olivat.

14 - Nuoret poikaiset pistivät heitä lävitse, ja löivät heitä pakoon niinkuin lapsia. He ovat lyödyt maahan sodassa, Herran minun Jumalani sotajoukolta.

15 - Veisatkaamme uutta virttä Herralle, meidän Jumalallemme.

16 - Herra Jumala, sinä olet voimallinen Jumala, joka teet suuria töitä, ja ei yksikään taida olla sinua vastaan.

17 - kaikki luontokappaleet pitää sinua palveleman, ja mitä sinä sanot, sen pitää tapahtuman, Kuin sinä annat jollekulle rohkeuden, sen täytyy käytä edes, ja ei yksikään taida olla sinun sanaas vastaan.

18 - Vuorten täytyy väristä, ja kivet sulavat sinun edessäs niinkuin meden vaha.

19 - Mutta jotka sinua pelkäävät, niille sinä tahdot osoittaa suuren armon; sillä kaikki uhri ja lihavuus on ylen huono sinun edessäs; mutta Herran pelko on sangen suuri.

20 - Voi pakanoita, jotka minun kansaani vainoovat! Sillä kaikkivaltias Herra kostaa heille, ja etsii heitä kostopäivänä.

21 - Hän on kostava heidän ruumiissansa tulella ja madoilla, ja heidän pitää palaman ja kituman ijankaikkisesti

22 - Sen voiton jälkeen meni kaikki kansa Betuliasta Jerusalemiin rukoilemaan Herraa, ja puhdistivat itsensä, ja uhrasivat polttouhria, ja mitä he luvanneet olivat.

23 - Ja Judit ripusti kaikki Holoferneksen sota-aseet templiin, ja sen vaatteen, jonka hän hänen vuoteestaan ottanut oli, että sen piti oleman annettu Herralle alttiiksi ijankaikkisesti.

24 - Ja kansa oli iloinen Jerusalemissa, Juditin kanssa, pyhän tykönä, kolme kuukautta, ja pitivät juhlaa voitosta.

25 - Sitte meni kukin kotiansa jälleen. Ja Judit tuli myös kotiansa jälleen Betuliaan, ja tuli suuresti kunnioitetuksi koko Israelin maalla. Ja hän ei ottanut miestä ensimmäisen miehensä Manassen kuoleman jälkeen. Ja hän tuli sangen vanhaksi, ja oli miehensä huoneessa, siihenasti hän tuli sadan ja viiden ajastajan vanhaksi. Ja hän teki piikansa vapaaksi. Sitte kuoli hän Betuliassa, ja haudattiin miehensä Manassen viereen. Ja kansalla oli murhe ja valitus hänestä seitsemän päivää. Ja hän jakoi kaikki kalunsa miehensä Manassen lähimmäisille sukulaisille, niin myös omille lähimmäisille sukulaisillensa. Ja niin kauvan kuin hän eli, ja vielä kauvan sen jälkeen, ei kenkään rohjennut mennä Israelia vastaan. Ja he pitivät sen voittopäivän Hebrealaisten seassa suurena juhlana ja pyhänä ijankaikkisesti.