WeBible

1 - Silloin julmistui Holofernes Akiorin päälle, ja sanoi:

2 - Kuinka sinä rohkeat ennustaa, että Israelin kansalla on varjelus Jumalaltansa? Kuin me nyt lyömme heidät, niinkuin yhden miehen, pitää sinun näkemän, ettei yhtään muuta Jumalaa ole paitsi Nebukadnetsaria.

3 - Ja päälliseksi pitää sinäkin Assyrian miekalla pistettämän lävitse; ja koko Israelin pitää sinun kanssas hukkuman

4 - Niin sinä saat ymmärtää, että Nebukadnetsar kaiken maailman herra on, kuin sinä minun sotaväkeni miekalla pistetään lävitse, ja makaat Israelin lyötyin kanssa kuolleena, ja sinun täytyy kuolla ja hukkua.

5 - Mutta jos sinä luulet, että sinun ennustukses on tosi, niin ei sinun tarvitse hämmästyä eli vaalistua.

6 - Niinkuin heille käy, niin pitää myös sinulle käymän; sillä minä lähetän nyt sinun heille, että minä rankaisisin sinua ynnä heidän kanssansa.

7 - Niin käski Holofernes palveliainsa ottaa Akiorin kiinni, ja viedä Betuliaan Israelin lasten käsiin.

8 - Ja Holoferneksen palveliat ottivat hänen kiinni. Ja kuin he tulivat kedon ylitse vuorten tykö, menivät ampuja heitä vastaan.

9 - Silloin poikkesivat he vuoren sivulle, ja sitoivat Akiorin käsistä ja jaloista puuhun, sysäsivät maahan, ja jättivät riippumaan, ja menivät herransa tykö jälleen.

10 - Mutta Israelin lapset tulivat alas Betuliasta hänen tykönsä ja, ja päästivät hänen vallallensa, ja veivät Betuliaan, ja asettivat hänen kansansa keskelle, ja kyselivät häneltä, kuinka hänen kanssansa menty oli, ja minkätähden Assyrialaiset olivat hänen hirttäneet?

11 - Silloin olivat siellä kaupungin päämiehet, Otsia Miikan poika, Simeonin suvusta, ja Karmi, joka myös Otonieliksi kutsuttiin.

12 - Akior sanoi vanhinten ja kaiken kansan edessä kaikki, mitä Holofernes häneltä kysynyt, ja hän hänelle vastannut oli, ja kuinka Holoferneksen väki siitä vastauksesta tahtoivat hänen tappaa;

13 - Ja kuinka Holofernes oli vihastunut ja käskenyt hänen antaa Israelin lasten käsiin, että kuin hän Israelin lapset sais lyödyksi, rankaisis ja surmais hän myös Akiorin, etä hän oli sanonut: taivaan Jumala on heidän varjeluksensa.

14 - Kuin Akior kaikkia näitä puhunut oli, lankesi kaikki kansa kasvoillensa, rukoilivat Herraa ja itkivät yhteen suuhun, ja rukoilivat yksimielisesti Herraa.

15 - ja sanoivat: Herra taivaan ja maan Jumala, katso heidän ylpeyttänsä ja meidän nöyryyttämme, ja katso armollisesti sinun pyhiäs, ja osoita, ettet niitä hylkää, jotka toivovat sinun päälles; ja ettäs kukistat ne maahan, jotka itseensä ja väkeensä luottavat.

16 - Ja niin he itkivät ja rukoilivat kaiken sen päivän, ja lohduttivat Akioria.

17 - Ja sanoivat: meidän isäimme Jumala, jonka voiman sinä ylistänyt olet, on sinulle niin kostava, ettei he saa iloita sinusta; mutta sinä saat nähdä, kuinka he lyödyksi ja maahan kaadetuksi tulevat.

18 - Ja kuin Herra meidän Jumalamme pelastaa meidät, niin olkoon Jumala sinun kanssasi meidän seassamme. Ja jos sinä tahdot, niin sinä saat kaikkein sinun omaistes kanssa asua meidän seassamme.

19 - Kuin nyt kansa toinen toisestansa erkanivat, otti Otsi hänen huoneeseensa kanssansa ja valmisti suuren ehtoollisen,

20 - Ja kutsui tykönsä kaikki vanhimmat, ja virvoitti itsiänsä, että he kauvan olivat ennen paastonneet.

21 - Niin kansa taas kutsuttiin kokoon; ja rukoilivat apua Israelin Jumalalta kokouksissansa kaiken yön.