WeBible

1 - Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. (H18:2) Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.

2 - Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.

3 - Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.

4 - Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.

5 - Helvetin siteet kietoivat minun: kuoleman paulat ennättivät minun.

6 - Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.

7 - Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.

8 - Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.

9 - Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.

10 - Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.

11 - Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.

12 - Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.

13 - Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.

14 - Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,

15 - Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.

16 - Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.

17 - Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.

18 - Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.

19 - Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.

20 - Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.

21 - Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.

22 - Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.

23 - Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.

24 - Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.

25 - Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.

26 - Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.

27 - Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.

28 - Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.

29 - Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.

30 - Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.

31 - Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?

32 - Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.

33 - Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.

34 - Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.

35 - Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.

36 - Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.

37 - Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.

38 - Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.

39 - Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.

40 - Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.

41 - He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.

42 - Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.

43 - Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.

44 - Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.

45 - Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.

46 - Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!

47 - Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;

48 - Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.

49 - Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,

50 - Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.