WeBible

1 - Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.

2 - Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.

3 - Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.

4 - Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.

5 - He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.

6 - Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.

7 - Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.

8 - Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.

9 - Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.

10 - Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.

11 - Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.

12 - Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.

13 - Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.

14 - Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.

15 - Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.

16 - Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.

17 - Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.

18 - Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.

19 - Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.

20 - Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.

21 - Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.

22 - Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.

23 - Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.

24 - Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.

25 - Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.

26 - Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;

27 - ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.

28 - Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.

29 - Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.

30 - Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.

31 - Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.