WeBible

1 - Korkeuden jalo kunnia on taivaan puhdas vahvuus. Taivaan muoto on kirkas katsella

2 - Aurinko noustessansa tulee näkyviin kuin airut. Ihmeteltävä työase, Korkeimman tekemä!

3 - Keskipäivällä se kuivuttaa maan ja kuka kestää sen paahdetta?

4 - Ahjoa hoidetaan kuumuutta kysyvissä töissä, mutta kolmin verroin aurinko paahtaa vuoria. Se henkii tulisia höyryjä ja lähettää valonsäteitä, jotka huikaisevat silmät.

5 - Suuri on Herra, joka on sen tehnyt, ja hänen sanojensa voimasta se kiitää rataansa.

6 - Ja kuu! Se noudattaa aina aikaansa ollakseen aikojen näyttäjä ja ajanjaksojen merkki.

7 - Kuusta otetaan juhla-aikain merkki, se on valonantaja joka vajenee oltuaan täysi.

8 - Kuukaudella on nimi kuun mukaan; vaihdellessaan se ihmeteltävästi kasvaa. Se on merkinantaja korkeuden sotajoukoille, loistaen taivaanvahvuudella.

9 - Tähtien kirkkaus on taivaan ihanuus, säteilevä kaunistus Herran korkeuksissa.

10 - Pyhän sanojen mukaan ne asettuvat järjestykseen eivätkä vartiopaikoillansa väsy.

11 - Katso sateenkaarta ja ylistä sen Luojaa: se on helottaessaan ylen ihana.

12 - Se kaartuu kirkkauden piirinä yli taivaan; Korkeimman kädet ovat sen jännittäneet.

13 - Hänen käskyllään saa äkisti lumen satamaan, ja nopeasti hän iskee alas tuomionsa salamat.

14 - Siksi aukenevat hänen varastohuoneensa, ja pilvet lentävät niistä ulos kuin linnut.

15 - Valtasuuruudessaan hän antaa pilville voiman, ja raekivet syöksyvät kappaleina alas.

16 - Ja kun hän astuu esiin, järkkyvät vuoret, hänen tahdostansa etelä tuulee.

17 - Maata vapisuttaa hänen ukkosensa jylinä ja pohjan puhuri ja pyörremyrsky. Hän sirottaa alas lunta niinkuin lentäviä lintusia, ja lumituisku on niinkuin laskeutuva heinäsirkkaparvi.

18 - Sen kaunista valkoisuutta silmä ihmettelee, ja sen satamisesta sydän hämmästyy.

19 - Ja kuuraa hän vuodattaa maahan kuin suolaa; jäätyneenä siitä tulee kuin neulankärkiä.

20 - Kylmä pohjatuuli puhaltaa, ja vesi kovettuu jääksi. Kaikkiin vesipaikkoihin asettuu jää, ja vesi pukeutuu kuin panssariin.

21 - Herra kuluttaa vuoret ja paahtaa erämaan ja kärventää vihannan ruohon kuin tuli.

22 - Kaikkea parantamaan nousee pian sumu; kaste laskeutuu ja antaa virvoitusta paahteen jälkeen.

23 - Aivoituksensa mukaan hän tyynnytti valtameren ja istutti siihen saaria.

24 - Meren purjehtijat kertovat sen vaaroista, ja me ihmettelemme, mitä korvaamme kuulevat.

25 - Ja siinä on käsittämättömiä ja ihmeteltäviä luomuksia: kirjava moninaisuus kaikkinaisia eläviä. luotuja merihirviöitä.

26 - Hänen voimastaan menestyy, mitä hän tarkoittaa, ja hänen sanansa kautta on kaikella olemuksensa.

27 - Paljon voimme puhua, mutta loppuun emme pääse; ja meidän sanojemme loppusumma on: Hän on kaikki kaikessa.

28 - Kuinka me kykenisimme häntä ylistämään, sillä hän itse on suurempi kuin kaikki hänen tekonsa?

29 - Peljättävä on Herra ja ylen suuri, ja hänen valtasuuruutensa on ihmeellinen

30 - Ylistäkää herraa korottaen hänen kiitostansa, niin paljon kuin voitte, sillä vielä suurempi hän on. Korottakaa hänen kiitostansa yhä voimallisemmin, älkääkä väsykö, sillä loppuun asti ette pääse.

31 - Kuka on hänet nähnyt, niin että voisi kyllin kertoa? Ja kuka taitaa julistaa hänen suuruuttansa, niinkuin hän on?

32 - Paljon on salattuja asioita, suurempia kuin nämä; sillä vähän me olemme nähneet hänen töistänsä.

33 - Sillä Herra on tehnyt kaiken, ja hurskaille hän on antanut viisauden.