WeBible

Niiden syntien tähden, joita te olette tehneet Jumalaa vastaan, on Nebukadnessar, babylonilaisten kuningas, vievä teidät pois vankeina Babyloniin.

Kun te siis olette tulleet Babyloniin, jäätte te sinne moneksi vuodeksi ja pitkäksi ajaksi, seitsemäksi miespolveksi. Mutta senjälkeen minä vien teidät sieltä pois rauhassa.

Babylonissa te saatte nähdä hopeaisia, kultaisia ja puisia jumalia, joita kannetaan olkapäillä, mutta jotka herättävät pakanoissa pelkoa.

Kavahtakaa siis, ettette tekin tulisi muukalaisten kaltaisiksi ja tekin alkaisi peljätä niitä,

nähdessänne, miten suuret kansanjoukot lankeavat kasvoilleen niiden edessä ja takana rukoillen niitä. Sanokaa pikemmin mielessänne: Sinua, Herra, tulee kumartaen rukoilla.

Sillä minun enkelini on teidän kanssanne, ja hän vaatii kostoa teidän hengestänne.

Epäjumalain kielet ovat käsityöläisten veistämiä, ja ne itse ovat silattuja kullalla ja hopealla; valhetta ne ovat eivätkä voi puhua.

Ja niinkuin neitsyttä varten, joka koristuksia rakastaa, he ottavat kultaa

ja valmistavat seppeleitä pannakseen ne epäjumalainsa päähän; käypä niinkin, että papit ottavat salaa epäjumaliltansa kultaa ja hopeaa omiin tarpeisiinsa,

vieläpä antavat niiltä otettua portoille porttolassa. Ja he koristavat niitä niinkuin ihmisiä vaatteilla, noita hopeaisia, kultaisia ja puisia jumaliaan.

Mutta ne eivät voi varjella itseään ruosteelta eikä toukilta, vaikka ovat verhottuja purppuravaatteeseen.

Niiden kasvoilta täytyy pyyhkiä pois temppelin pöly, jota niihin on runsaasti tarttunut.

Ja epäjumalalla on myös valtikka, niinkuin maan hallitusmiehellä, vaikka se ei kykene tappamaan sitä, joka rikkoo sitä vastaan.

Ja sillä on kädessään miekka ja kirves, vaikkei se voi pelastaa itseään sodalta eikä rosvoilta. Siitä voi ymmärtää, etteivät ne ole jumalia;älkää siis niitä peljätkö.

Sillä niinkuin ihmisen käyttämä astia, jos se menee rikki, käy kelvottomaksi,

niin on laita myös heidän jumaliensa; kun ne seisovat pystytettyinä temppeleihin, tulevat niiden silmät täyteen tomua sisäänastuvien jaloista.

Ja niinkuin siltä, joka on rikkonut kuningasta vastaan, suljetaan uloskäytävät, niinkuin ainakin teloitettavaksi vietävältä, niin papit varustavat myös niiden temppelit ovilla, lukoilla ja salvoilla, etteivät rosvot saisi niitä ryöstää.

He sytyttävät niille lamppuja, vieläpä useampia kuin itselleen, vaikka ne eivät voi nähdä niistä yhtäkään.

Niiden on laita niinkuin temppelin hirsien; niiden sisus, niin sanotaan, mätänee; maan madot syövät ne ja niiden verhon, niiden sitä huomaamatta.

Niiden kasvot ovat mustuneet temppelin savusta.

Niiden ruumiille ja päähän lentävät istumaan lepakot, pääskyset ja muut linnut; samoin istuvat sinne kissatkin.

Tästä voitte ymmärtää, etteivät ne ole jumalia. Älkää siis niitä peljätkö.

Ellei kullasta, jolla ne ovat koreiksi silatut, hangata ruostetta pois, eivät ne pysy kiiltävinä; eivät ne huomanneet sitäkään, kun ne valettiin.

Ne on ostettu hinnasta mistä hyvänsä, vaikka niissä ei henkeä ole.

Koska niillä ei ole jalkoja, täytyy niitä kantaa olkapäillä, ja niin ne näyttävät ihmisille kehnoutensa, ja niidenkin, jotka niitä palvelevat, täytyy hävetä.

Sillä jos epäjumala kaatuu maahan, ei se kykene itsestään nousemaan, ja jos joku on asettanut sen pystyyn, ei se voi itsestään liikkua, ja jos se on kallistunut, ei se voi kohota suoraksi, vaan sen eteen pannaan uhrilahjat niinkuin vainajille.

Ja niille uhratun antavat pois niiden papit käyttäen sen omaksi hyväkseen. Samoin heidän vaimonsa panevat suolaan uhrilihan eivätkä jaa sitä köyhälle eikä tarvitsevaiselle.

Näihin uhreihin saa koskea vaimo, jolla on kuukautisensa, sekä lapsensynnyttäjä. Kun te siis tästä ymmärrätte, etteivät ne ole jumalia, niin älkää niitä peljätkö.

Sillä kuinka voisi niitä nimittää jumaliksi? Panevathan naiset näiden hopeaisten, kultaisten ja puisten jumalien eteen uhriruokaa.

Ja niiden temppeleissä papit häärivät rikkirevityissä vaatteissa, tukka ja parta ajeltuina, päät peittämättöminä,

ja he kiljuvat ja huutavat jumaliensa edessä, niinkuin eräiden on tapana tehdä vainajan aterialla.

Papit ottavat osia niiden vaatteista ja puettavat niillä vaimonsa ja lapsensa.

Jos joku tekee niille pahaa taikka hyvää, eivät ne kykene sitä kostamaan. Kuningasta ne eivät voi valtaan asettaa eikä vallasta erottaa.

Samoin ne eivät voi antaa rikkautta eikä rahaa. Jos joku tekee niille lupauksen eikä sitä täytä, eivät ne voi sitä velkoa.

Ne eivät voi pelastaa ihmistä kuolemasta eivätkä vapauttaa heikompaa väkevän käsistä.

Sokeaa ne eivät voi tehdä näkeväksi, eivät auttaa ihmistä ahdingon alta.

Leskelle ne eivät voi osoittaa armeliaisuutta eivätkä tehdä hyvää orvolle.

Vuoresta lohkaistujen kivimöhkäleiden kaltaisia ovat nuo puukuvat, kullalla ja hopealla silatut; häpeään joutuvat ne, jotka niitä palvelevat.

Kuinka siis voisi luulla tai nimittää niitä jumaliksi?

Jopa kaldealaiset itsekin häpäisevät niitä, sillä kun he näkevät jonkun, joka on mykkä eikä voi puhua, niin he tuovat esiin Beelin kuvan ja vaativat siltä, että mykkä puhuisi, ikäänkuin se voisi mitään ymmärtää.

He eivät voi sitä käsittää eivätkä niistä luopua, sillä heillä ei ole ymmärrystä.

Ja vaimot istuvat teitten varsilla siteet vyöllänsä polttaen lesesuitsuketta.

Jos sitten joku ohikulkija on vienyt jonkun heistä syrjään ja maannut hänet, pilkkaa tämä lähinnä istuvaa, siksi ettei sille ole tapahtunut samaa kunniaa kuin hänelle itselleen ja ettei sen sidettä ole rikottu.

Kaikki, mikä epäjumalien kautta muka tapahtuu, on petosta. Kuinka siis voisi luulla tai nimittää niitä jumaliksi?

Ne ovat käsityöläisten ja kultaseppien valmistamia, eivätkä ne siis voi ikinä muuksi tulla, kuin miksi taideniekat ne tahtovat tehdä.

Kun nyt niiden valmistajat itse eivät ole pitkäikäisiä,

niin kuinka sitten heidän valmistamansa saisivat pitkän iän? Valhetta ja häpeää ne jättävät jälkeentulevaisille.

Sillä kun niitä kohtaa sota tai muu onnettomuus, neuvottelevat papit keskenään, minne he niiden kanssa voisivat lymytä.

Kuinka siis voi olla huomaamatta, etteivät ne ole jumalia, jotka eivät voi pelastaa itseään sodasta eikä muusta onnettomuudesta?

Kun ne ovat vain puukuvia, kullalla tai hopealla silattuja, niin kerran on tuleva tunnetuksi, että ne ovat valhetta; on käyvä ilmeiseksi kaikille kansoille ja kuninkaille, etteivät ne ole jumalia, vaan ihmiskätten työtä, eikä niissä ole mitään jumalallista toimintaa.

Kuka siis voisi olla tietämättä, etteivät ne ole jumalia?

Ne eivät voi asettaa maahan kuningasta eivätkä antaa ihmisille sadetta.

Ollen voimattomia ne eivät kykene hankkimaan itselleen oikeutta eikä torjumaan vääryyttä.

Ne ovat kuin varikset taivaan ja maan välillä. Ja jos tuli kerran pääsee irti näiden puisten tai kullalla tai hopealla silattujen jumalien temppelissä, niin pakenevat niiden papit ja pelastavat henkensä, mutta ne itse palavat poroksi kuin puupölkyt.

Kuningasta tai vihollisia ne eivät voi vastustaa.

Kuinka siis voi luulla tai uskoa niitä jumaliksi? Ne eivät voi pelastaa itseään varkaiden eikä rosvojen käsistä, nuo puiset ja hopealla ja kullalla silatut jumalat.

Ne, jotka saavat ne valtaansa, ottavat niistä kullan ja hopean ja menevät matkaansa mukanaan vaatteet, joihin ne olivat verhottuja, eivätkä ne voi mitenkään auttaa itseään.

On siis parempi olla kuningas, joka osoittaa urhoollisuuttaan, tai tarpeellinen talouskapine, jota sen omistaja voi käyttää, kuin väärä jumala; vieläpä talon ovikin, joka suojelee, mitä sisällä on, on arvokkaampi kuin nuo väärät jumalat, ja palatsin puupilari on arvokkaampi kuin nuo väärät jumalat.

Aurinko, kuu ja tähdet, jotka valaisevat ja ovat lähetetyt täyttämään tehtävänsä, tottelevat mielellään.

Samoin myös salama, kun se leimahtaa, on kaunis katsella; niin on myös tuulen laita, joka puhaltaa yli kaiken maan.

Ja jos Jumala käskee pilviä kulkemaan yli koko maan piirin, niin ne täyttävät saamansa käskyn.

Tuli, joka on ylhäältä lähetetty kuluttamaan vuoret ja metsät, tekee sen, mitä sille on tehtäväksi annettu. Mutta epäjumalat eivät ole niihin verrattavissa muodoltaan eikä voimaltaan.

Sentähden ei niitä tule luulla eikä nimittää jumaliksi; eiväthän ne kykene langettamaan tuomiota eikä tekemään hyvää ihmisille.

Kun te siis tiedätte, etteivät ne ole jumalia, niin älkää niitä peljätkö.

Kuninkaita ne eivät voi kirota eikä siunata.

Ne eivät voi näyttää kansoille merkkejä taivaalta, eivät loistaa niinkuin aurinko eivätkä valaista niinkuin kuu.

Eläimetkin ovat siinä niitä paremmat, että ne voivat paeta turvapaikkaan ja niin auttaa itseään.

Meillä ei siis ole vähintäkään osoitusta siitä, että ne olisivat jumalia. Älkää sentähden niitä peljätkö.

Niinkuin kurkkumaalla linnun pelätin, joka ei mitään suojele, ovat nuo heidän puiset ja kullalla ja hopealla silatut jumalansa.

Samalla tavalla ne voidaan verrata myös puutarhan orjantappura-aitaan, jolle kaikki linnut istuvat, ja samoin myös ruumiiseen, joka on viskattu pimeyteen, nuo heidän puiset ja kullalla ja hopealla silatut jumalansa.

Jo niiden mätänevistä purppura- ja pellavavaatteista voi käsittää, etteivät ne ole jumalia; ja lopuksi ne itsekin joutuvat toukkien syömiksi ja pilkaksi maassa.

Parempi on siis ihminen, joka on oikeamielinen ja jolla ei ole epäjumalankuvia; sillä hän säästyy pilkalta.